- Tietoja
- Osumia: 3399
Kesällä tulee kuluneeksi 75 vuotta jatkosodan alkamisesta. Parikkalan kunta, Tarnalan kyläyhdistys ja Tyrjän Rykmenttinä tunnetun JR7:n perinnetoimikunta järjestävät 30.6. muistotilaisuuden Tarnalan koulutalolla, Niukkalantie 496, Parikkala. Tapahtuman järjestelyjä valmistelevassa toimikunnassa ovat mukana myös paikallisten resrviläisten, veteraanijärjestöjen ja Lions-klubin edustajat.
Tapahtuman puuhamiehenä ja järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimiva Pekka Paakkinen kertoo, että tilaisuuden pitopaikaksi Tarnala sopii erityisen hyvin, sillä sodan alkutapahtumat koskettivat kylää varsin merkittävällä tavalla. Hyökkäyskäskyn 2. divisioonan komentaja eversti Aarne Blick antoi joukoille Tarnalan tienristissä 30.6. 1941. Siitä alkoivat jatkosodan alun raskaimmat, toista kuukautta kestäneet taistelut, joiden perusteella JR7 sai Tyrjän Rykmentin nimen ja tuli tunnetuksi yhtenä jatkosodan maineikkaimmista joukko-osastoista komentajinaan Armas Kemppi ja Adolf Ehrnrooth. Tarnalan ja naapurikylien alueelle oli sodan alussa majoitettuna Tyrjän valtaukseen osallistuneiden JR7:n, JR28:n ja JR48:n sekä Erillisen Rajajääkäripataljoonan ja Kevyt osasto 6:n joukkoja. Teltanpohjia ja muita kaivantoja on vieläkin runsaasti nähtävillä alueen metsissä.
Ennen sodan alkua alueen kylät kuten Tarnalakin kokonaan oli evakuoitu vähintään Savonlinnan tasalle, osa kauemmaksikin vesistölinjojen taakse. Varsinaisten sotatoimien kohteeksi Tarnala ei muuten joutunut, mutta sodan alussa kylää pommitettiin. Talvisodassa luovutetulle alueelle jääneeltä, vain parinkymmenen kilometrin pässä Tarnalasta sijaitsevalta Uukuniemen Mensuvaaran lentokentältä käsin viholliskoneet tekivät yllätysvierailuita ja aiheuttivat mm. Tarnalan meijerin palamisen. Pommitusten jälkiä näkyy vieläkin maastossa, vaikka suurin osa pommikuopista on täytetty.
Jatkosodan alkamisen 75-vuotismuistotapahtuma alkaa klo 12 kenttähartaudella ja kunnan tervehdyksellä. Evl Ilmari Hakala esitelmöi jatkosodan syistä, Tyrjän taisteluista ja Lahdenpohjan valtauksesta. Ohjelmassa on mm. musiikkia ja kenttälounas, jonka tarjoavat Rajasotilaskotisisaret Parikkalasta. Paikalla on nähtävänä JR7:n aseistusta ja muuta Tyrjän taisteluun liittyvää aineistoa.
Tarnalan maastossa on vieläkin nähtävillä pommikuoppia, jotka syntyivät jatkosodan alkuvaiheessa, kun vihollinen yritti pommittaa sinne keskitettyjä joukkoja. Ne olivat kuitenkin päivää aikaisemmin ehtineet siirtyä pois kylästä kohti Tyrjää.
Alustava ohjelma
Jatkosodan alkamisen 75-vuotismuistotapahtuma
Parikkalan Tarnalassa 30.6.2016 klo 12.00-16.00
Kenttähartaus
Parikkalan kunnan tervehdys
Alueen evakuointi ennen sotaa
Evl Ilmari Hakalan esitelmä:
” Sodan syyt, Tyrjän taistelu ja Lahdenpohjan valtaus”
Eversti Blickin hyökkäyskäsky
Maksuton kenttälounas
Lausuntaa: ”Kuoleman juoksu” (Matti Kuusi)
Seppelpartion lähettäminen
Paikalla on nähtävänä JR7:n aseistusta ja
muuta Tyrjän taisteluun liittyvää aineistoa
- Tietoja
- Osumia: 5971
1941
10.-13.6. Jalkaväkirykmentti 7 perustetaan.
30.6. JR7 ylittää Moskovan rauhan rajan ja etenee seuraavana päivänä Tyrjän kylän pohjoislaitaan.
31.7.-4.8. JR7 (Tst.Os Kemppi) valtaa Tyrjän.
6.-7.8. JR7 jatkaa etenemistä ja valtaa Ihalan.
8.8. JR7 valtaa Lahdenpohjan.
14.-19.8. JR7 jatkaa etenemistä Lahdenpohjan-Paikjärven kannakselta ja saavuttaa Laatokan rannikon Pölkinniemessä.
- Tietoja
- Osumia: 10681
Tyrjän rykmentti - Tyrjän maine
Hannes Sihvon puhe Tyrjän taistelun päättymisen 60 vuotis muistopäivänä 4.8.2001 Parikkalassa
Hyvät Tyrjän rykmentin tuntemattomat sotilaat!
Tähän rinteeseen johti miespolvien ajan Parikkalan Tyrjän kylän asukkaiden kirkkotie. Se tie on nyt ollut poikki jo kolmen sukupolven verran. Sen voivat todistaa jotkut tässä muistotilaisuudessa läsnäolevat entiset tyrjäläiset lapsen lapsen lapsilleen.
Vielä kesällä 1939 Parikkalan pitäjä oli sisempää Itä-Suomea. Vain kolmen peninkulman päässä läikkyi Laatokka laaja. Raja oli kaukana.
Talvisodan ankarasti sanellut ehdot lohkaisivat palan Parikkalaakin, josta tuli rajapitäjä. Oli katkeraa katsella rajan takana sinertävää entistä maataan. Ennen vauras Tyrjän kyläkin halkaistiin kartan viivalla. Tällä puolella liehui siniristilippu, toisella puolen hallitsi sirppi ja vasara.
Lyhyt rauhan kausi 1940-41 oli valmistautumista sotaan - molemmin puolin rajaa. Uusi isäntä kaivautui Tyrjän kylään vahvoihin asemiin, eikä vain puolustusta varten. Suomessa mieliä hiersi Moskovan pakkorauha. Karjalan takaisin saaminen oli koko Suomen, ei vain kotiseutunsa menettäneen kansanosan mielessä.
Näillä seuduin alkoi jo keväällä ja alkukesästä 1941 liikekannallepanon mukainen varustautuminen, mikä merkitsi sitten kenttäarmeijamme II Armeijakuntaan kuuluvan 2. Divisioonan perustamista.
Kun Puna-armeija aloitti ilmapommitukset useisiin kohteisiin Suomessa juhannuksen jälkeisenä päivänä 1941, Suomen oli todettava olevansa sodassa.
- Tietoja
- Osumia: 20506
JALKAVÄKIRYKMENTTI 7:N PERUSTAMINEN
Kesäkuun 10. päivänä 1941 kello 13.06 saapui 7.Prikaatin esikuntaan armeijakunnan lähettämä puhelinsanoma, joka kuului: "Toimeenpankaa suorituskäskyn kohdat - - -. Yleishankinnat määrätty alkaviksi 11.6.41."
Tämä käsky merkitsi Jalkaväkirykmentti 7:n liikekannallepanoa. I liikekannallepanopäivä (I lkp-päivä) oli siis 11.6.1941.
Jalkaväkirykmentti 7 kuului kenraalimajuri Taavetti Laatikaisen komentaman II Armeijakunnan 2.Divisioonaan, jota komensi eversti Aarne Blick. 2.Divisioonan esikuntapäällikkönä toimi majuri Adolf Ehrnrooth. 2.Divisioonan joukot perustettiin 7.Prikaatin asevelvollisista ja Itä-Savon sotilasläänin reserviläisistä.
Jalkaväkirykmentti 7 perustettiin siten, että rauhanajan 7.Prikaati täydennettiin sotavahvuiseksi, jolloin siitä muodostuivat JR 7 ja I/KTR 15. JR 7:n komentajaksi määrättiin 7.Prikaatin komentaja, eversti Armas Kemppi. Hän oli jääkäriupseeri, joka tunnettiin talvisodan Taipaleen peräänantamattomana puolustajana.
7.Prikaati oli perustettu talvisodan Taipaleen eloonjääneistä ammattisotilaista ja asevelvollisista. Taipaleen "kantarykmentit", JR 19 ja JR 21 sekä Kollaan rykmentti JR 35 muodostivat prikaatin rungon, jota täydennettiin nuoremmalla väellä. Taipaleen taistelijoita, upseereja, aliupseereja ja miehiä oli jokaisessa komppaniassa, melkein joka joukkueessa. He siirsivät talvisodan ja Taipaleen peräänantamattoman hengen myös nuoriin miehiin. Tällä seikalla oli suuri merkitys. Jalkaväkirykmentti 7:llä olivat erinomaiset lähtökohdat kehittyä yhdeksi armeijamme valiorykmenteistä. Tätä edesauttoi myös se, että rykmentin kahden pataljoonan miehistö oli nuoria varusmiehiä.
7.Prikaati asetti päällystö- ja alipäällystökaaderin koko Jalkaväkirykmentti 7:ää varten. Rykmentin esikunta perustettiin Savonlinnan läheisyydessä Pääskylahdessa 7.PrE:n majoitusalueella. JR 7:n yleisesikuntaupseeriksi määrättiin luutnantti Sakari Rusama. Esikuntaan kuuluivat tiedustelu-upseerina vänrikki Niilo Usvasalo, adjutanttina luutnantti Jouko Kiiskinen, lähetti- ja valistusupseerina vänrikki Matti Kuusi, kaasusuojelu-upseerina luutnantti U. Kojonen, huoltopäällikkönä majuri N. Koskinen, talousupseerina luutnantti M. Vainio ja aseupseerina luutnantti H. Mäkinen.
Rykmentin päällikkölääkärinä toimi lääkintämajuri E. Saarinen, hammaslääkärinä lääkintäluutnantti B. Weckström ja eläinlääkärinä eläinlääkintäluutnantti A. Meiste.
JR 7:n I Pataljoona perustettiin Kaartilassa I/7 .Pr:n kasarmialueella. Pataljoonan komentajaksi määrättiin majuri Eino Polon. II Pataljoona perustettiin II/7 .Pr:n kasarmialueella Kumpurannassa. Pataljoonan komentajaksi määrättiin kapteeni Mikko Määttä. I ja II Pataljoonan miehistö oli varusmiehiä eri puolilta Suomea. III Pataljoona perustettiin Kumpurannassa ns. mörssärituliaseman alueella. Perustamisesta vastasi Savonlinnan suojeluskuntapiiri. Pataljoonan komentajaksi määrättiin kapteeni Tauno Marttinen. III Pataljoonan miehistö muodostui Kiteen ja Kesälahden kuntien reserviläisistä ja nostomiehistä.
Kranaatinheitinkomppanian päällikkönä toimi kapteeni A. Koivumaa, tykkikomppanian päällikkönä luutnantti V. Leppälä ja esikuntakomppanian päällikkönä luutnantti U. Kojonen. Rykmentin jääkärijoukkuetta johti vänrikki E. Reunanen, pioneerijoukkuetta vänrikki A. Lapinkari ja viestijoukkuetta vänrikki O. Ritvanen.
Alakategoriat
Muistokivi Parikkalassa
Parikkalan kirkon kupeessa sijaitsee 1991 paljastettu muistokivi.
Perustaminen 1941
Perustaminen ja rykmentin kokoonpano.