Details

Hits: 4302

Ritari numero 167: Väinö Hämäläinen

Kersantti Väinö Albin Hämäläinen syntyi 1.3.1920 Kerimäellä. Hän taisteli JR 7:n II Pataljoonan jääkärijoukkueen riveissä konepistoolimiehestä joukkueenjohtajaksi.

Eversti Ehrnroothin tekemässä ja kenraalimajuri Blickin puoltamassa Mannerheim-ristin ritariksi nimitysesityksessä perustellaan sitä muun muassa seuraavasti: "Heti sodan alussa 1941 tunnettiin II/JR7:n jääkärijoukkueen korpraali V. Hämäläinen reippaana ja pelkäämättömänä konepistoolimiehenä. Hän taisteli vänrikki Hannes Sihvon tiedustelupartiossa, joka hankki arvokkaita tietoja vihollisesta. Partion miehet valittiin huolellisesti parhaista vapaaehtoisista taistelijoista. Korpraali Hämäläinen pääsi tähän joukkoon jo silloin osoittamansa rohkeuden ja neuvokkuuden perusteella."

"Tyrjän taistelun loppuvaiheissa 2.8.41 illalla IInR 7:n jääkärijoukkue sai tehtävän kiertää Iilampi ja hyökätä korsuihin ja bunkkereihin pesiytyneen vihollisen selkään. Näissä taisteluissa korpraali Hämäläinen haavoittui. Hän oli Tyrjän nelipäiväisten taistelujen aikana, jolloin jääkärijoukkue oli suorittanut jatkuvasti partiointia ja toiminut iskuosastona, kannustanut reippaalla ja uupumattomalla toiminnallaan muita ryhmään kuuluvia."

" Asemasotavaiheessa alikersantti Hämäläinen osallistui muun muassa Ojasen bunkkerin tuhoamiseen 31.3 .1942. Alikersantti Hämäläinen ryhmineen varmisti tuhoojaosaston oikean sivustan. Ryhmä vyörytti vihollisen taisteluhautaa 150 metriä, räjäytti kaksi vihollisen korsua sekä piti asemansa vihollisen ankarassa painostuksessa tunnin tehden näin tyhjäksi vihollisen yritykset katkaista varsinaisen tuhoojaosaston paluutien. Alikersantti Hämäläinen ryhmineen aiheutti viholliselle noin kolmenkymmenen miehen tappiot."

"Siiranmässä 15.6.44 suoritetussa vastaiskussa vihollisen hyökkäyskiilan läpi johti alikersantti Hämäläinen jääkäriryhmää kylmäverisesti sekä sen jälkeen asemien vyörytyksessä erikoisesti kunnostautuen ryhmänsä kärjessä häikäilemättä konepistooliaan ja käsikranaatteja käyttäen. Näissä taisteluissa tuhosi alikersantti Hämäläinen henkilökohtaisesti noin 20 vihollista."

"Äyräpäässä 7.7. oli asemien eteen ilmestynyt rynnäkkötykkejä. Alikersantti Hämäläinen ryömi kahden miehen seuraamana noin 300 metriä omien asemien eteen ampuen kauhulla osuman yhteen, jonka jälkeen kaikki viisi rynnäkkötykkiä heti vetäytyivät"

"Vuosalmella 11.7. suoritti alikersantti Hämäläinen joukkueineen vastaiskun selustaan päässyttä vihollista vastaan. Vastaiskuun osallistui myös kaksi 7. Komppanian joukkuetta, joita johti vänrikki SikiÖ. Hän kuitenkin haavoittui, jolloin alikersantti Hämäläinen sai määräyksen ottaa myös 7.komppanian osat komentoonsa ja johtaa vastaiskun. Saaliiksi saatiin mm. kaksi konekivääriä ja pienoisheitin."

"Alikersantti Hämäläinen on jatkuvasti kunnostautuen saavuttanut joukkueensa ja esimiestensä arvostuksen siinä määrin, että hän nykyään kersantiksi ylennettynä on saanut jääkärijoukkueen johtoonsa. Kaikissa tilanteissa hän on aina johtanut joukkonsa ihmeteltävällä taitavuudella verrattomiin menestyksiin sekä osoittanut aina ja kaikkialla olevansa valmis vapaaehtoisesti minkälaiseen tehtävään hyvänsä."

Ylipäällikkö nimitti kersantti Väinö Hämäläisen Mannerheim-ristin ritariksi 21.12.1944.

Details

Hits: 3861

Ritari numero 186: Jouko Kiiskinen

Kapteeni Jouko Paavo Olli Kiiskinen syntyi 21.11.1918 Rantasalmella.

Kenraalimajuri Martolan allekirjoittamassa nimitysesityksessä ritariksi perustellaan esitystä muun muassa seuraavasti: "Kapteeni Kiiskinen toimi talvisodassa iskuosaston johtajana Suomussalmella. Jatkosodan alkuvaiheessa hän Tyrjän taistelujen päätyttyä sai johtoonsa komppanian, joka menetettyään muutaman tunnin kuluessa peräkkäin viisi komppanianpäällikköä oli hajoamistilassa. Muutamassa vuorokaudessa luutnantti Kiiskinen loi komppaniastaan ensiluokkaisen taisteluvälineen, joka ennen pitkää saavutti pettämättömän iskukomppanian maineen. Kärkiosastona se puhdisti Lahdenpohjan kauppalan 8.8.1941 vihollisista, tunki nämä Rautalahden mottiin, putisti Kivennavan Pihlaisissa yhteistoiminnassa erään toisen komppanian kanssa vihollispataljoonan ja patteriston mottiin ja pakotti nopealiikkeistä motitustaktiikkaa käyttäen vihollisen vetäytymään aina Ohdan kyläaukeille saakka. Kapteeni Kiiskisen neuvokkuutta kuvaa, että hän Pihlaisten motin uhatessa purkautua piti viholliselle venäjänkielisen puheen, jonka ansiosta yli 300 vihollista nosti kätensä."

"Majuri Kuvajan pataljoonan vanhimpana komppanianpäällikkönä kapteeni Kiiskinen joutui kesäkuun 1944 raskaissa torjuntataisteluissa ottamaan vastaan ja myös antamaan lujimmat iskut. Verrattomana vastaiskujen suorittajana kapteeni Kiiskinen joukkueineen pelasti lukuisia arveluttavia tilanteita. Niinpä Hartosten taistelussa hänen komppaniansa valtasi railakkaalla vastaiskulla takaisin menetetyn tienristeyksen. Vihollisen suorittaessa heti tämän jälkeen tienristeykseen panssarihyökkäyksen komppania säilytti järkkymättömän rauhallisena asemansa ja tuotti hyökkäysvaunuja seuranneelle jalkaväelle raskaita menetyksiä. Kapteeni Kiiskiselle ja hänen miehilleen kuuluukin tärkeältä osalta ansio siitä, ettei panssarikauhu saanut jalansijaa Keski-Kannaksen joukoissa."

"Siiranmäen tärkeää tienristeystä puolustaessaan kapteeni Kiiskisen komppania joutui jälleen vihollisen panssari, ja jalkaväkihyökkäyksen painopisteeseen, mutta säilytti kurinsa ja rauhallisuutensa siitä huolimatta, että lukuisain raskaitten hyökkäysvaunujen onnistui kiertää komppanian selustaan. Vihollisen jalkaväki kärsi tien suunnassa ainakin 1000 miehen tappiot."

"Tiukkana ja vaativana, mutta myös alaisistaan huolehtivana johtajana, joka myös taistelijana on huippuluokkaa, kapteeni Kiiskinen nauttii miestensä keskuudessa poikkeuksellista arvonantoa. Hänen sisukasta taisteluhenkeään ja vastuuntuntoaan kuvaa, että haavoituttuaan molempiin jalkoihin hän rauhallisesti ilmoitti tilanteen esimiehelleen ja jatkoi joukkonsa johtamista, kunnes kriittinen vaihe oli sivuutettu."

Ylipäällikkö nimitti kapteeni Jouko Kiiskisen Mannerheim,ristin ritariksi 10.2.1945.