Details

Hits: 5653

Ritari numero 95: tuomas Gerdt

Alikersantti Kaiho Tuomas Albin Gerdt syntyi 28.5.1922 Heinävedellä. Hän taisteli jatkosodan alussa taistelu, lähettinä JR 28:n riveissä. JR 7:ssä Gerdt taisteli monissa eri tehtävissä, lopuksi Er.P 12:n jääkärijoukkueen johtajana. Hän yleni jatkosodan aikana alikersanusta vänrikiksi. Gerdt ylennettiin 1968 reservin kapteeniksi.

Aseveljet tunsivat Tuomas Gerdtin neuvokkaana ja rehtinä soturina, joka ei koskaan väItellyt velvollisuuksiaan tiukimmissakaan paikoissa. Hän oli erittäin aloitekykyinen ja taitava taistelija, joka oli aina vapaaehtoinen vaikeimpiinkin tehtäviin. Esikuvallisen rohkeana ja reippaana soturina Gerdt näytti esimerkkiä muille ja loi siten ympärilleen hyvää taisteluhenkeä. Hän oli taistelija, joka johti joukkoaan sen ensimmäisenä miehenä tehden konepistoolillaan ja käsikranaateillaan tuhoisaa jälkeä vihollisen riveissä.

Ylipäällikkö nimitti silloisen alikersantti Tuomas Gerdtin Mannerheim-ristin ritariksi 8.9.1942.

Details

Hits: 5680

Tarinoita ja totuuksia Einarista

Nämä tarinat ovat osittain tosia ja elävät edelleenkin Einarin kertomina, joskin vaatimattomana sankarina Einari ei koskaan kehunut uroteoistaan vaikka kuinka utelin. Sain onnekseni olla koulupoikana hänen kanssaaan venemiehenä kouluvapailla jopa pari kuukautta. Firma oli silloin nimeltään Hamos, jotakuinkin Hamina Oy.

Osa tarinoista on legendaa, mutta suurin osa totta. Kertomukset eivät ole missään tapahtumien aikajärjestyksessä.

Yliv. ”Hmäki” rakensi taloa Poitsilaan. Oli talkoot. Valettiin pohja. Einari oli myllymiehenä. Mylly otti virtaa verkosta. Sähkömoottori pyöritti hammasrattaan välityksellä myllyn ympärillä olevaa hammaskehää. Einari laittoi vähän liian ison lastin. Mylly ei jaksanut pyöriä omillaan. Einari tarttui hammaskehään kaksin käsin ja tokaisi ”annetaanpa pojalle vähän kyytiä.” Samantien toisen käden rukkanen sormet sisällä vilahti hammaskehän ja -rattaan välistä. Siinä se oli loppupäivä piloilla. Einari vietiin varuskuntasairaalaan. No sotilaslääkäri Toiviainenhan se Einarin käden operoi. Laittoi kuoletus piikkejä sormien tyveen. Kaikki 4 sormea olivat viiltyneet auki neljästä kohtaa. Mutta nivelet olivat onneksi ehjät. Hetken kuluttua alkoi ompelu. Kuoletus ei ollut vielä tehonnut kunnolla ja ommeltaessa harsuuntuneet haavat vähän repeilivät. Einari totesi seuraten toimenpidettä, että ota siitä vierestä on siinä vielä vähän ehjää. Hoituri sisar tuli Einarin taakse ja pyyhkäisi kostealla rätillä otsaa ja kysyi ”miltäs nyt tuntuu”, johon Einari totesi ”eihän tämä ihan sukupuolinautintoa vastaa." Hoitaja poistui takavasemmalle. Kaikesta huolimatta Einari ei ollut päivääkään töistä poissa. 

Read more ...

Details

Hits: 2652

Ritari numero 110: Einar Schadewitz

Kersantti Einar Schadewitz syntyi 1.10.1917 Juvalla. Hän taisteli talvisodassa JP 3:n riveissä Karjalan kannaksella. Jo silloin hän tuli tunnetuksi neuvokkuudestaan ja rohkeudestaan. Laajalti tunnettiin hänen lausumansa seisoessaan vihollisen panssarivaunun kannella koputtaen käsikranaatilla vaunun kansiluukkua saadakseen ryssän avaamaan sen: "Avvoo Iivana,kuolema kolkuttaa."

JR 7:n riveissä Schadewitz taisteli muun muassa III Pataljoonan jääkärijoukkueen varajohtajana ja johtajana.

Kersantti Schadewitz oli aina vapaaehtoinen ottamaan vaikeimmat ja vaarallisimmat tehtävät. Hän suoritti ne aina päättäväisesti ja kylmäverisesti. Schadewitz nosti omalla esimerkillään ja rohkeudellaan joukkonsa taistelumieltä vaikeimmissakin tilanteissa.

Kovimmat taistelunsa kersantti Schadewitz kävi kesällä 1944 Siiranmäessä ja Vuosalmella. Sielläkin hän osoitti jääkärijoukkueineen peräänantamatonta taistelutahtoa.

Ylipäällikkö nimitti kersantti Einar Schadewitzin Mannerheim-ristin ritariksi 10.2.1943.

Details

Hits: 4502

Ritari numero 124: Sakari Sandroos

Korpraali Sakari August Sandroos syntyi 6.11.1919 Vihdissä. Hän taisteli koko jatkosodan ajan JR 7:n riveissä aloittaen pikakivääriampujana ja yleten joukkueen johtajaksi.

Sandroos taisteli Tyrjässä pikakivääriampujana osoittaen suurta rohkeutta ja kylmäverisyyttä. Vihollisen yrittäessä murtautua ulos Tyrjän motista 4.8..1941 joutui Sandroos joukkueensa mukana ottamaan vastaan vihollisen lujimmat rynnistykset Tyrjästä Akkaharjuun johtavan tien suunnalla. Hän piti rohkeasti ja sisukkaasti yksin asemansa noin tunnin ryhmän muiden miesten kaaduttua tai haavoituttua. Kaikki vihollisen rynnistykset tyrehtyivät Sandroosin tehokkaaseen pikakiväärituleen.

Sandroosin esimerkillinen toiminta jatkui. Hän oli aina valmiina joukkueen ensimmäisenä miehenä ryntäämään rynnäkköön tai lähtemään partioon. Sandroos oli joukkonsa esitaistelija. Hän yleni jatkosodan aikana joukkueenjohtajaksi, johon miehet luottivat varauksetta.

Ylipäällikkö nimitti korpraali Sakari Sandroosin Mannerheim-ristin ritariksi 21.11.1943.