Details

Hits: 4745

Ritari numero 73: Caj Toffer

Kapteeni Caj Edvard Ferdinand Toffer syntyi 11.11.1911 Helsingissä. Hän taisteli jatkosodassa JR 28:ssa ja JR 7:ssä komppanianpäällikkönä.

Kapteeni Toffer tunnettiin erittäin tunnollisena ja urhoollisena upseerina, joka nautti varauksetonta luottamusta. Jo talvisodan kovissa torjuntataisteluissa hän osoitti sisukkuutensa ja peräänantamattomuutensa. Hän ei haavoittumisestaan huolimatta jättänyt komppaniaansa, vaan pysyi asemissa taistelun loppuun saakka.

Heinäkuun 20. päivänä 1942 venäläiset hyökkäsivät tykistön kiivaan tulivalmistelun jälkeen Ohdan etelälohkolla Sevastopolin tukikohtaan saaden osan siitä haltuunsa. Kapteeni Toffer johti joukkonsa vastaiskuun heittäen ylivoimaisen vihollisen takaisin. Saman päivän iltana vihollinen tunkeutui uudestaan Sevastopoliin, mutta se lyötiin taas takaisin Tofferin johdolla. Illalla venäläiset hyökkäsivät vielä kolmannen kerran saaden taas osan Sevastopolista haltuunsa. Toffer järjesti taas vastaiskun, jonka aikana hän haavoittui kuolettavasti. Vihollinen heitettiin kuitenkin pois Sevastopolista 21.7. aamuun mennessä.

Kapteeni Caj Toffer osoitti Sevastopolin taistelussa samaa urhollisuutta ja sisukkuutta, jota hän oli näyttänyt jo talvisodan ankarissa taisteluissa.

Ylipäällikkö nimitti sankarikuoleman kohdanneen kapteeni Caj Tofferin Mannerheim-ristin ritariksi 21.7.1942.

Tyrjän Lehti kertoi Sevastopolin taistelusta 22.7.1942 ja 24.7.1941 Caj Tofferin nimityksestä Mannerheim Ristin ritaristiksi kaatumisen jälkeen.

Details

Hits: 5254

Ritari numero 95: tuomas Gerdt

Alikersantti Kaiho Tuomas Albin Gerdt syntyi 28.5.1922 Heinävedellä. Hän taisteli jatkosodan alussa taistelu, lähettinä JR 28:n riveissä. JR 7:ssä Gerdt taisteli monissa eri tehtävissä, lopuksi Er.P 12:n jääkärijoukkueen johtajana. Hän yleni jatkosodan aikana alikersanusta vänrikiksi. Gerdt ylennettiin 1968 reservin kapteeniksi.

Aseveljet tunsivat Tuomas Gerdtin neuvokkaana ja rehtinä soturina, joka ei koskaan väItellyt velvollisuuksiaan tiukimmissakaan paikoissa. Hän oli erittäin aloitekykyinen ja taitava taistelija, joka oli aina vapaaehtoinen vaikeimpiinkin tehtäviin. Esikuvallisen rohkeana ja reippaana soturina Gerdt näytti esimerkkiä muille ja loi siten ympärilleen hyvää taisteluhenkeä. Hän oli taistelija, joka johti joukkoaan sen ensimmäisenä miehenä tehden konepistoolillaan ja käsikranaateillaan tuhoisaa jälkeä vihollisen riveissä.

Ylipäällikkö nimitti silloisen alikersantti Tuomas Gerdtin Mannerheim-ristin ritariksi 8.9.1942.

Details

Hits: 4798

Ritari numero 80: Eino Polon

Jääkärimajuri Berndt Eino Polon syntyi 29.12.1892 Helsingissä. Hän taisteli jatkosodan alussa muun muassa Tyrjässä JR 7:n I Pataljoonan komentajana.

Eino Polon oli tulisieluinen, milteipä yltiöpäisen rohkea taistelija. Jo talvisodan Taipaleen taisteluissa hän osoitti peräänantamattoman sitkeytensä ja urhoollisuutensa. Tyrjän verisissä taisteluissa nämä hänen samat ominaisuutensa herättivät sekä esimiesten että alaisten suurta kunnioitusta. Hän halusi aina olla etulinjassa miestensä joukossa. Näin hän sai parhaan tilannekuvan taistelun kulusta ja kykeni tekemään ripeästi tilanteen vaatimia ratkaisuja.

Samalla tavalla everstiksi ylennetty Polon johti joukkojaan koko jatkosodan ajan. Hän taisteli kesällä 1944 JR30:n komentajana Talin-Ihantalan kentillä.

Ylipäällikkö nimitti majuri Eino Polonin Mannerheim~ristin ritariksi 23.8.1942.

Details

Hits: 2447

Ritari numero 110: Einar Schadewitz

Kersantti Einar Schadewitz syntyi 1.10.1917 Juvalla. Hän taisteli talvisodassa JP 3:n riveissä Karjalan kannaksella. Jo silloin hän tuli tunnetuksi neuvokkuudestaan ja rohkeudestaan. Laajalti tunnettiin hänen lausumansa seisoessaan vihollisen panssarivaunun kannella koputtaen käsikranaatilla vaunun kansiluukkua saadakseen ryssän avaamaan sen: "Avvoo Iivana,kuolema kolkuttaa."

JR 7:n riveissä Schadewitz taisteli muun muassa III Pataljoonan jääkärijoukkueen varajohtajana ja johtajana.

Kersantti Schadewitz oli aina vapaaehtoinen ottamaan vaikeimmat ja vaarallisimmat tehtävät. Hän suoritti ne aina päättäväisesti ja kylmäverisesti. Schadewitz nosti omalla esimerkillään ja rohkeudellaan joukkonsa taistelumieltä vaikeimmissakin tilanteissa.

Kovimmat taistelunsa kersantti Schadewitz kävi kesällä 1944 Siiranmäessä ja Vuosalmella. Sielläkin hän osoitti jääkärijoukkueineen peräänantamatonta taistelutahtoa.

Ylipäällikkö nimitti kersantti Einar Schadewitzin Mannerheim-ristin ritariksi 10.2.1943.