Tarinoita ja totuuksia Einarista

Nämä tarinat ovat osittain tosia ja elävät edelleenkin Einarin kertomina, joskin vaatimattomana sankarina Einari ei koskaan kehunut uroteoistaan vaikka kuinka utelin. Sain onnekseni olla koulupoikana hänen kanssaaan venemiehenä kouluvapailla jopa pari kuukautta. Firma oli silloin nimeltään Hamos, jotakuinkin Hamina Oy.

Osa tarinoista on legendaa, mutta suurin osa totta. Kertomukset eivät ole missään tapahtumien aikajärjestyksessä.

Yliv. ”Hmäki” rakensi taloa Poitsilaan. Oli talkoot. Valettiin pohja. Einari oli myllymiehenä. Mylly otti virtaa verkosta. Sähkömoottori pyöritti hammasrattaan välityksellä myllyn ympärillä olevaa hammaskehää. Einari laittoi vähän liian ison lastin. Mylly ei jaksanut pyöriä omillaan. Einari tarttui hammaskehään kaksin käsin ja tokaisi ”annetaanpa pojalle vähän kyytiä.” Samantien toisen käden rukkanen sormet sisällä vilahti hammaskehän ja -rattaan välistä. Siinä se oli loppupäivä piloilla. Einari vietiin varuskuntasairaalaan. No sotilaslääkäri Toiviainenhan se Einarin käden operoi. Laittoi kuoletus piikkejä sormien tyveen. Kaikki 4 sormea olivat viiltyneet auki neljästä kohtaa. Mutta nivelet olivat onneksi ehjät. Hetken kuluttua alkoi ompelu. Kuoletus ei ollut vielä tehonnut kunnolla ja ommeltaessa harsuuntuneet haavat vähän repeilivät. Einari totesi seuraten toimenpidettä, että ota siitä vierestä on siinä vielä vähän ehjää. Hoituri sisar tuli Einarin taakse ja pyyhkäisi kostealla rätillä otsaa ja kysyi ”miltäs nyt tuntuu”, johon Einari totesi ”eihän tämä ihan sukupuolinautintoa vastaa." Hoitaja poistui takavasemmalle. Kaikesta huolimatta Einari ei ollut päivääkään töistä poissa. 

Ritari numero 124: Sakari Sandroos

Sakari SandroosKorpraali Sakari August Sandroos syntyi 6.11.1919 Vihdissä. Hän taisteli koko jatkosodan ajan JR 7:n riveissä aloittaen pikakivääriampujana ja yleten joukkueen johtajaksi.

Sandroos taisteli Tyrjässä pikakivääriampujana osoittaen suurta rohkeutta ja kylmäverisyyttä. Vihollisen yrittäessä murtautua ulos Tyrjän motista 4.8..1941 joutui Sandroos joukkueensa mukana ottamaan vastaan vihollisen lujimmat rynnistykset Tyrjästä Akkaharjuun johtavan tien suunnalla. Hän piti rohkeasti ja sisukkaasti yksin asemansa noin tunnin ryhmän muiden miesten kaaduttua tai haavoituttua. Kaikki vihollisen rynnistykset tyrehtyivät Sandroosin tehokkaaseen pikakiväärituleen.

Sandroosin esimerkillinen toiminta jatkui. Hän oli aina valmiina joukkueen ensimmäisenä miehenä ryntäämään rynnäkköön tai lähtemään partioon. Sandroos oli joukkonsa esitaistelija. Hän yleni jatkosodan aikana joukkueenjohtajaksi, johon miehet luottivat varauksetta.

Ylipäällikkö nimitti korpraali Sakari Sandroosin Mannerheim-ristin ritariksi 21.11.1943.

Matti Kuusi muistelee Eino Kuvajaa kirjassaan Roolit ja Särmät vuodelta 1986. Tämä tarina kuuluu lukuun Veteraanitarinoita ja siinä Eino Kuvaja kuvaa osaltaan Tyrjän hengen syntyä jo Talvisodan aikana.

Tarina Kirvesmäen ristiselkäisestä täistä.

Yksi tuntemistani Mannerheim-ritareista oli everstiluutnantti Eino Kuvaja. Hän oli kotoisin jostakin Kuopion takaa, ja sen kyllä huomasi. Monet haastattelijat yrittivät saada hänet kertomaan, mitä oikein oli Taipaleen henki, talvisodan henki, Siiranmäen sisu jne. Haastattelijat saivat yleensä pitkän nenän: Kuvaja löi kysymyksen leikiksi. Hän oli juttumies, ei kynämies. Yritimme yllyttää häntä panemaan paperille valittuja juttujaan, ja noin vuotta ennen kuolemaansa, vuonna 1974, hän todella pani muistiin yhden jutun ja lähetti sen korsuperinteen keruukilpailuun. Se on hyvin savolainen tarina ja sopii luettavaksi ääneen veteraanijuhlassa:

- Joulukuun alkupäivinä itsenäisyyspäivän tienoilla 1939 ilmestyivät täit rikastuttamaan Taipaleen puolustajien verrattain tavanmukaiseksi muodostunutta elämää. Melkeinpä jokainen upseerista kuormarenkiin sai näitä seuralaisia. Iltaisin taistelutilanteen rauhoituttua ja ruokailun mentyä alkoi korsuissa yleinen täiapelli. Siinä lavereitten reunalla istuivat vierekkäin herrat ja narrit, etsien vaatteittensa saumoista täitä. Kyllä siinä juttu poikineen kerrottiin ja erinäisiä kilpailuja järjestettiin. Kilpajuoksut sileällä paperilla noin 10 sentin matkalla olivat suosiossa, samoin kilpailu suurimman yksilön löytämisestä.

Ritari numero 125: Erkki Korpi

Erkki KorpiErkki Korpi Sotamies Erkki Matias Korpi syntyi 26.2.1920 Pirkkalassa. Hän taisteli JR7:n II Pataljoonan kuuluisassa jääkärijoukkueessa aina 23.6.1944 Äyräpäässä tapahtuneeseen haavoittumiseensa saakka.

2. Divisioonan komentaja, kenraalimajuri A. E. Martola perusteli Korven nimittämisehdotusta muun muassa seuraavasti: "Sotamies Erkki Matias Korpi on aivan sodan alusta saakka toiminut konepistoolimiehenä. Tällöin hän on osoittanut erittäin suurta rohkeutta ja kylmäverisyyttä kaikissa taistelutilanteissa."

Korpi oli ominaisuuksiltaan taistelijaksi sopiva. Hän toimi nopeasti ja vaistonvaraisesti vaikeimmissakin tilanteissa. Hän oli tavattoman tehokas ja luotettava valiotaistelija, jonka konepistoolin käyttötaito oli ilmiömäinen. Hän osui vaistonvaraisesti vihollisiin yllättävissäkin tilanteissa.

Ylipäällikkö nimitti sotamies Erkki Korven Mannerheim-ristin ritariksi 21.11.1943.

Ritari numero 137: Eino Kuvaja

Eino KuvajaMajuri Eino Hjalmar Kuvaja syntyi 17.6.1906 Kuopiossa. Hän taisteli jatkosodan alussa JR 28:n II Pataljoonan komentajana ja vuoden 1941 lopulta alkaen 4.7.1944 tapahtuneeseen haavoittumiseensa saakka JR 7:n I Pataljoonan komentajana.

Tyrjän taistelussa majuri Kuvaja tunkeutui pataljoonineen Tyrjän kylän itäpuolitse syvälle vihollisen selustaan ja tuhosi 3.8.1941 Haukkavaarassa pakoon pyrkineen vihollisen raskaan patteriston saaden sotasaaliiksi sen erinomaiset 152H38-tykit.

Vihollisen aloittaessa 9.6.1944 suurhyökkäyksensä Karjalan kannaksella majuri Kuvajan pataljoona torjui järkkymättä vihollisen kiivaat hyökkäykset Ohdan etelälohkolla. Kuvaja veti pataljoonansa Rajajoelle vasta, kun hänen oikea sivustansa oli jäänyt auki Valkeasaaren-Kivennavan suunnalla tapahtuneen läpimurron vuoksi. Kuvaja viivytti taitavasti vihollisen etenemistä muun muassa Tonterissa ja Hartosissa sekä ryhmitti pataljoonansa sitkeään puolustukseen Siiranmäkeen. Siellä Kuvajan pataljoona torjui kolmen vuorokauden ajan murskaavan ylivoimaisen vihollisen hyökkäykset lohkollaan.

Äyräpään sillanpäässä majuri Kuvaja taisteli taitavasti ja sitkeästi puolitoista viikkoa aina haavoittumiseensa saakka. Hänen tehokkaasti johtamansa pataljoona aiheutti viholliselle raskaita tappioita.

Majuri Eino Kuvaja tunnettiin erittäin rohkeana, sisukkaana ja rauhallisena komentajana, joka tiukimmissakin tilanteissa viljeli huumoria. Hänellä oli erinomainen taito kannustaa ja tukea alaisiaan, joille hän oli "Meidän Ukko".

Ylipäällikkö nimitti majuri Eino Kuvajan Mannerheim-ristin ritariksi 4.7.1944 eli samana päivänä, jolloin hän haavoittui Äyräpään sillanpääasemassa.

Alakategoriat

Sorsan aineisto tähän.

Caj Toffer aineisto.

Eino Polonin aineisto.

Tuomas Gerdt aineisto.

Einar Schadewitz aineisto.

Sakari Sandroos aineisto.

Erkki Korpi aineisto.

Eino Kuvaja aineisto.

Eino Ripatti aineisto.

Adolf Ehrnrooth aineisto.

Arvo Ahola aineisto.

Väinö Hämäläinen aineisto.

Jouko Kiiskinen aineisto.