Matti Kuusi muistelee Eino Kuvajaa kirjassaan Roolit ja Särmät vuodelta 1986. Tämä tarina kuuluu lukuun Veteraanitarinoita ja siinä Eino Kuvaja kuvaa osaltaan Tyrjän hengen syntyä jo Talvisodan aikana.

Tarina Kirvesmäen ristiselkäisestä täistä.

Yksi tuntemistani Mannerheim-ritareista oli everstiluutnantti Eino Kuvaja. Hän oli kotoisin jostakin Kuopion takaa, ja sen kyllä huomasi. Monet haastattelijat yrittivät saada hänet kertomaan, mitä oikein oli Taipaleen henki, talvisodan henki, Siiranmäen sisu jne. Haastattelijat saivat yleensä pitkän nenän: Kuvaja löi kysymyksen leikiksi. Hän oli juttumies, ei kynämies. Yritimme yllyttää häntä panemaan paperille valittuja juttujaan, ja noin vuotta ennen kuolemaansa, vuonna 1974, hän todella pani muistiin yhden jutun ja lähetti sen korsuperinteen keruukilpailuun. Se on hyvin savolainen tarina ja sopii luettavaksi ääneen veteraanijuhlassa:

- Joulukuun alkupäivinä itsenäisyyspäivän tienoilla 1939 ilmestyivät täit rikastuttamaan Taipaleen puolustajien verrattain tavanmukaiseksi muodostunutta elämää. Melkeinpä jokainen upseerista kuormarenkiin sai näitä seuralaisia. Iltaisin taistelutilanteen rauhoituttua ja ruokailun mentyä alkoi korsuissa yleinen täiapelli. Siinä lavereitten reunalla istuivat vierekkäin herrat ja narrit, etsien vaatteittensa saumoista täitä. Kyllä siinä juttu poikineen kerrottiin ja erinäisiä kilpailuja järjestettiin. Kilpajuoksut sileällä paperilla noin 10 sentin matkalla olivat suosiossa, samoin kilpailu suurimman yksilön löytämisestä.

Ritari numero 137: Eino Kuvaja

Eino KuvajaMajuri Eino Hjalmar Kuvaja syntyi 17.6.1906 Kuopiossa. Hän taisteli jatkosodan alussa JR 28:n II Pataljoonan komentajana ja vuoden 1941 lopulta alkaen 4.7.1944 tapahtuneeseen haavoittumiseensa saakka JR 7:n I Pataljoonan komentajana.

Tyrjän taistelussa majuri Kuvaja tunkeutui pataljoonineen Tyrjän kylän itäpuolitse syvälle vihollisen selustaan ja tuhosi 3.8.1941 Haukkavaarassa pakoon pyrkineen vihollisen raskaan patteriston saaden sotasaaliiksi sen erinomaiset 152H38-tykit.

Vihollisen aloittaessa 9.6.1944 suurhyökkäyksensä Karjalan kannaksella majuri Kuvajan pataljoona torjui järkkymättä vihollisen kiivaat hyökkäykset Ohdan etelälohkolla. Kuvaja veti pataljoonansa Rajajoelle vasta, kun hänen oikea sivustansa oli jäänyt auki Valkeasaaren-Kivennavan suunnalla tapahtuneen läpimurron vuoksi. Kuvaja viivytti taitavasti vihollisen etenemistä muun muassa Tonterissa ja Hartosissa sekä ryhmitti pataljoonansa sitkeään puolustukseen Siiranmäkeen. Siellä Kuvajan pataljoona torjui kolmen vuorokauden ajan murskaavan ylivoimaisen vihollisen hyökkäykset lohkollaan.

Äyräpään sillanpäässä majuri Kuvaja taisteli taitavasti ja sitkeästi puolitoista viikkoa aina haavoittumiseensa saakka. Hänen tehokkaasti johtamansa pataljoona aiheutti viholliselle raskaita tappioita.

Majuri Eino Kuvaja tunnettiin erittäin rohkeana, sisukkaana ja rauhallisena komentajana, joka tiukimmissakin tilanteissa viljeli huumoria. Hänellä oli erinomainen taito kannustaa ja tukea alaisiaan, joille hän oli "Meidän Ukko".

Ylipäällikkö nimitti majuri Eino Kuvajan Mannerheim-ristin ritariksi 4.7.1944 eli samana päivänä, jolloin hän haavoittui Äyräpään sillanpääasemassa.